Ollaan jo yli viikon saatu nauttia kesäisen lämpimästä säästä. Se ei ole tavallista täällä Oulun kupeessa vielä toukokuussa, siksi olen ollut erityisen ilahtunut lämmöstä ja auringosta. Ihan hellelukemiakin on ollut. Ja kesän tulo etenee hyvää vauhtia. Katsastetaanpa, miltä täällä näyttää.
Keittiön ikkunasta näemme mantykangasta ja lähimmän linnunpöntön.
Seuraavaksi lähin pönttö onkin koivussa, sekin mieheni laittama ja huoltama vaikka onkin jo oman tontin ulkopuolella kunnan alueella. Koivun lehdet eivät ole vielä aivan täydessä koossaan, mutta pian päästään kylpemään uudella vastalla.
Pihapihlajankin lehdet kasvavat vielä, kukan nuppujakaan ei näkynyt.
Uusia naapureitakin ollaan saatu aivan lähietäisyydelle.
Oiskohan tämä hyvä asunto? Sisätilojen pitää olla mukavat, että lapsukaiset kasvavat ja viihtyvät hyvin.
Kun rouva on antanut hyväksynnän, niin sitten vaan töihin tupaa sisustamaan.
Vähän ahtaalta tuntuu oviaukko näin pitkän risun kanssa, mutta yrittämättä ei mikään valmistu. Voin jo nyt tätä kirjoittaessani kertoa, että taisi onnistua lopultakin, vaikka kuvassa oleva risu meni aika pieneksi ennen kuin se oli sisällä.
Vähän ahtaalta tuntuu oviaukko näin pitkän risun kanssa, mutta yrittämättä ei mikään valmistu. Voin jo nyt tätä kirjoittaessani kertoa, että taisi onnistua lopultakin, vaikka kuvassa oleva risu meni aika pieneksi ennen kuin se oli sisällä.
Scillat omenapuun alla alkavat olla jo ylikukkineita
Vuorenkilpi upeimmillaan
Ja tämä pieni orvokki ilahduttaa minua erityisesti. Nämä siemenistä sinne tänne kasvat pikkuorvokit ovat niin söpöjä. (Kuva vaan on valitettavasti epätarkka.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti