Kirjosieppo rouvaa vailla

 Meillä on viime päivinä seurattu mielenkiinnolla, saadaanko kesäksi lähinaapureita.  Keittiön ikkunan edessähän meillä on vanha, hyvin palvellut linnunpönttö, jota on paikattukin. Kerran nimittäin tikka yritti päästä sisään munia hautovan sinitiaisen luo, mutta onneksi oltiin kotona ja saatiin se häädettyä. Mies paikkasi reiän alumiinilevyn palalla ja hyvin on pönttö kelvannut senkin jälkeen.

 Kirjosieppokoiras on jo pitkään yrittänyt houkutella seuraa, mutta eipä ole ollut tunkua. Vaikka komeasti se laulaa ja siipiä läpsyttää.

Katselee vasemmalle,

 katselee oikealle ja

 taas vasemmalle, jos tulisi sopiva puoliso.

 Ja tulihan se lopulta rouva kirjosieppokin,

kävi oikein sisälläkin tekemässä tupatarkastuksen, mutta häipyi sitten. Liekö ollut liian vaatimaton tämä vanha pönttö.

Ja kutsu ja odotus vaan jatkuvat. Mies ja minä jännätään herra kirjosiepon kanssa, onnistuuko parinvalinta tänä kesänä.