Virvon varvon

Palmusunnuntaina odottelin virpojia ja kuvasin takapihan touhuja.

Kävihän niitä lopulta virpojiakin, tosin vähemmän kuin yleensa, vain kaksi porukkaa. 

 Lunta on tänä talvena runsaasti, ehkä enemmän kuin minään muuta talvena tänne v.2008 muuttomme jälkeen.

Kevättalven väri-iloa

Minä sain Raija-ystävältäni kliivian kauan kauan sitten, muistaakseni joskus 1990-luvun alkuvuosina. Siitä asti se on upeilla kukillaan ilahduttanut meitä joka vuosi.

Näin tänä vuonna, kaksi kukkavartta yhtä aikaa. Aikaisempina vuosina kukinnat olivat paljon muhkeammat, kooltaan kuin lapsen päät. Kaunishan on tämäkin.

Saamassani kasvissa oli muistaakseni yksi yksilö, mutta se alkoi pian tehdä "poikasia". Niistä istutin kaksi yksilöä samaan purkkiin ja tuossa ne nyt kukkivat.  Ne molemmat ovat kukkineet useina vuosina kolmekin kukkavanaa perä jälkeen.

Mullan vaihto olisi ehdottomasti tehtävä tänä keväänä. Jospa kukinta sitten taas palaisi entiseen kokoonsa.

Ahkera santtu

Tämä santtu ansaitsee kunniamaininnan ahkerrasta kukkimisesta, varhain keväällä 2017 aloitti ja viimeiset lakastuneet kukat poistin tänään. Aiemmin ei mikään santuistani ole kukkinut näin pitkään.:) Hmh, jaksaneeko tämä kukkia tänä vuonna ollenkaan vai pitääkö lepovuoden.

Talviruokintaa

Lokakuu vaihtuo marraskuuksi kaunissa pakkassäässä. Tänä aamuna oli jo napakat -15 astetta mittarissa.

Puhdas valkoinen lumi tehosti vielä kirkkautta.

Talitiaiset ovat löytäneet hirventalikimpaleen ruokintapaikaltamme. Näyttää sekin kelpaavan, kun ei vielä ole tarjolla siemeniä ja pähkinöitä. Yleensä vain harva tintti on talia nakutellut silloin, kun on muuta tarjolla.

Ensilumi ja eka jäälyhty

 Viikonloppuna satoi lunta ja ensilumen raja ylittyy reilusti. Pikku pakkanen estää lumen sulamisen. 

Vesisaavi (60 l) oli unohtunut rännin alle ja vesi siinä jäätynyt sopivasti lumilyhtyä varten. Mahtuisi muuten isompikin kynttilämäärä sisään, nyt vain kaksi.

Lupaus talvesta

Lunta, lunta, lunta! Riemuitsen kuin lapsi ensi lumesta. :) 

Vaikka vähän sitä vasta on, ei täytä virallista ensilumen määrää.  Yöllä jo oli satanut hieman ja nyt kuvien oton jälkeen sade näyttää tihentyvän.

 Terassin kaiteen vieressä kukkineet ruukut taitavat olla entisiä kukkijoita.

 

Kesä meni jo

Kesä on takana päin. Sadetta ja harmautta tuntuu riittäneen, oli sentään joiotakin lämpimiä ja aurinkoisia päiviä. Kukat kukkivat iloksemme ja marjat sekä hedelmät kasvoivat paikoin hyvinkin. Mökkeiltiin aika paljon, mutta kotonakin ehdittiin nauttimaan pihasta.

Ainokainen omenapuumme antoi kukkuramitoin omenia ensimmäistä kertaa.

 Omenia oli kymmenittäin, kun aiemmin suurin sato on ollut 17 omenaa.

Omenia on rouskutettu sellaisinaan, mutta pari piirakkaakin on tehty.

 Pihapihlajat kantavat raskasta taakkaa tänä vuonna. Riittää linnuille syömistä. Yhden puun marjat päätyivät jatkojalsotukseen omaan käyttöön.

Punaposkisia puolukoita kasvaa ihan tontin reunassa, mutta kauempaa on poimittu säilöntmarjat, osa niistä mökiltäkin.

Elokuun alussa oli tämä orkidea täydessä kukassa.

Kaksi kuukauttsa se jaksoi kantaa ne kaikki, tänään löysin ensimmäisen nuupahtaneen lattialta.