Kesä meni jo

Kesä on takana päin. Sadetta ja harmautta tuntuu riittäneen, oli sentään joiotakin lämpimiä ja aurinkoisia päiviä. Kukat kukkivat iloksemme ja marjat sekä hedelmät kasvoivat paikoin hyvinkin. Mökkeiltiin aika paljon, mutta kotonakin ehdittiin nauttimaan pihasta.

Ainokainen omenapuumme antoi kukkuramitoin omenia ensimmäistä kertaa.

 Omenia oli kymmenittäin, kun aiemmin suurin sato on ollut 17 omenaa.

Omenia on rouskutettu sellaisinaan, mutta pari piirakkaakin on tehty.

 Pihapihlajat kantavat raskasta taakkaa tänä vuonna. Riittää linnuille syömistä. Yhden puun marjat päätyivät jatkojalsotukseen omaan käyttöön.

Punaposkisia puolukoita kasvaa ihan tontin reunassa, mutta kauempaa on poimittu säilöntmarjat, osa niistä mökiltäkin.

Elokuun alussa oli tämä orkidea täydessä kukassa.

Kaksi kuukauttsa se jaksoi kantaa ne kaikki, tänään löysin ensimmäisen nuupahtaneen lattialta.

Kesä kukkii

Kesän alku oli pitkään kovin kolea eikä mikään kasvanut normaalin kesäaikataulun mukaan. Sitten saatiin muutamia lämpimiä, osin helteisiäkin päiviä. Niinä päivinä monet pihamme perennoista avasivat kukkansa. Pari päivää sitten kiertelin pihalla kukkia ihailemassa kameran kanssa ja napsin muutaman kuvankin, joita näet tässä alla. 

Orvokkiamppeli etuoven vieressä on taas upea. Ostettiin samalta puutarhalta kuin viimevuotinen, joka kukki upeasti koko kesän. Samaa toivomme nytkin.

Keskellä etupihaa olevassa perennapenkissä kukkii vuorikaunokki parhaillaan.

Sen vieressä olevat pionit lupailevat nekin kukkia, mutta saamme vielä odottaa jonkin aikaa.

Perennojen alla kukkii muutamia pieniä orvokkeja, jotka ovat levinneet sinne aikaisempien vuosien orvokkien siementäminä. 

Toisessa perennapenkissä on nyt parhaillaan iiristen kukinta.

Iiristen keskellä kukkii niiden kanssa saman värinen akileija nostaen päänsä iiristen yläpuolelle.

Tämän patjarikon väri on minusta ihana. Tätä kukkii iiristen vieressä parissa mättäässä. Valkoinen patjarikko ei viihdy yhtä hyvin vaan kukkii vain pieninä lämpäreinä siellä täällä.

 Pihan reunassa metsän rajassa kukkii pari lupiinia, tämä vaaleanpunainen ja ...

 ... näin ihanan sininen.  Oltakoon mitä mieltä tahansa tästä vieraslajista, joka leviää ympäri Suomen, niin minusta sen kukka on kaunis. Muistan nähneeni lupiiniin ensi kerran 57 v sitten, jolloin ihastuin siihen heti. Ja ihailen edelleenkin.

Liian varjoisassa paikassa huvimajan takana kasvaa valkoinen syreeni, jonka kukinta on aika niukka joka vuosi luullakseni juuri liian varjoisen kasvupaikan takia. Mutta kukkien tuoksu on ihana.

Räystäspääskyjen touhuja

Eilen ilmaantui mökin ympärille muutamia räystäspääskyjä, joista yksi pari innostui rakentamaan pesää. Nyt käy melkoinen vilske.

Toivottavasti oravat antavat tänä vuonna pesärauhan ja kesää riittää niin pitkään, että saavat poikaset lentokykyisiksi.

Kirjosieppo ja talitiainen ruokkivat vielä poikasiaan pönttöpesissään. Rastasemo ruokki pesueensa haaraisessa koivussa liiterin takana ja vei pojat jo maailmalle toissa päivänä.

Omenan kukkia

 Pitkästä aikaa runsaasti kukkia. Ruskon runtelun jälkeen eka kunnon kukinta.

Lumitilanteemme tänään

Reilu viikko sitten saatiin muutama sentti lunta ja maailma näytti niin kivasti lupaavan talvea. Mutta ei  sitä monta päivää riittänyt.

Tänään näyttää tällaiselta, kun eilinen vesisade nopeutti lumen sulamista. 

Ja tältähän se näytti parhaimmillaan.

Ihania aurinkoisia päiviä

 Olemme saaneet nauttia muutamia päiviä talvisesta säästä ja auringostakin. Lunta on ohut kerros  ja pakkasasteita sen verran, ettei ole loskasta ollut pelkoa. Tänään oli puissa ja pensaissa paksu huurrekerros, mutta enpä harmikseni ehtinyt kuvaamaan sitä. Ja huomiseksi on luvattu lauhtuminen taitaa pudottaa huurteen pois

Tiaiset ovat ahkerasti vierailleet ruokintapaikallamme, vaikka meillä on tarjolla vain kuorittuja auringonkukan siemeniä. Viime talvena ruokavieraita kävi kovin vähän aiempiin vuosiin verrattuna, ehkä tämä talvi on rikkaampi siinä suhteessa.

Iloksemme on tiaisparvessa ollut ainakin yksi hömötiainen, joka on ahkerasti nokkinut siemeniä. Hömötiaisia on meillä näkynyt harvoin, joten iloitsemme tästä erityisesti.

Talven tuntua

Viikon päivät on ollut muutaman asteen pakkasia ja kirkkaita päiviä, jopa aurinko on ilahduttanut meitä sumuisen harmaan lokakuun jälkeen. 

Tiaiset vierailevat taas ahkerasti takapihallamme. Joukossa on ollut usein myös hömötiaisia. Niitä on aiempina vuosina näkynyt harvoin.

Aamulla herätessämme sateli lunta ja puoleen päivään mennessä oli saatu sen verran, että voi hyvällä syyllä sanoa, että lumi on maassa. Toivottavasti pysyy.