Tuulen puuskia

Tuulinen päivä illassa.

Kotipiha kukkii

Tänään iltasella astelin märällä ruohikolla ja katsastin, mitä pihalla kukkii. Piiitkästä aikaa saatiin jonkunlainen vesisade, joka kasteli sentään ruohon, mutta tuskin sen syvemäälle sitä riitti. Taitaa olla kuukausi edellisestä sateesta. 

Huonosti kukkani voivat, kun en niitä nykyisin viitsi hoitaa. Ihailen kyllä, kun kukkivat. 

 Kangasajuruohomätäs

Lumipalloheisilla tiheä kukinta

Lumipalloheisi 

Vuorikaunokki aloittaa kukintaansa


Nämä ilahduttivat kukillaan tänään.

Kukkia mökillä

Kukkia ihailin ja linnun laulusta nautin tämän päiväisellä pihakierroksellani mökillä. Olipa ihanaa kuulla pitkästä aikaa kunnolla lintujen laulua. Minähän en ole pitkään aikaan kuullut kunnolla sitä, mutta nyt päätin kokeilla kuulolaitteeni tehoa (sain sen viime syksynä eikä sitä tule käytettyä tavallisena arkena kuin joskus). Ja täytyy kyllä sanoa, ettö hyvin kuului. Laitteen käyttöni varmaan lisääntyy tämän kokemuksen myötä. Harmi vaan, että laite tahtoo ärsyttää korvakäytäviä.

Niistä laulajista ei ole kuvia eikä pöntöissä pesijöistä (lähipöntössä talitiainen ruokkii ja kauemmassa kirjosieppo hautonee), mutta kukista sentään on.

 Kotikuusen vieressä ahovuokko kukkii.

 Metsäkurjenpolvia siellä ja täällä kuten tapaan kuuluu.

 Puna-ailakitkin jo kukassa mutta maariankämmekkä vasta nupulla.

Jokunen voikukkakin löytyi .

 Tykkylumen katkaisemia puita korjaillaan talteen, savusaunan vieressä oleva on jo kuorittu kuivamaan.

Kesää pöntössä ja pihalla

Tässä pöntössä on talitiainen hautonut muniaan, mutta nyt joku tikka on kai yrittänyt ryöstää pesän, kun on ilmaantunut "tuuletusaukko" pöntön kylkeen. Meiltä varkain on onnistunut sen tekemään. Jännäämme, miten käy.

Ripustamista vaille valmis amppeli 

 Omenapuu karistaa jo kukkien terälehtiä

 Metsätähtikin kukkii talon nurkalla

 Rhorodendronin eka kukka auki. Useita nuppuja vielä avautumatta. Kukkii kai viime vuodenkin edestä, kun silloin ei tullut yhtään kukkaa.

 Ruusubegoniat odottavat istuttamista

Omenapuun loistoa

Tultiin torstaina mökiltä parhaaseen mahdolliseen aikaan, sillä omenapuu oli puhjennut juuri parhaimpaan kukintaan. Nyt jo terälehdet putoilevat maahan.

Oi mikä tuoksu leijuu puun ympärillä!

Kesän eka reissu mökille

Lämmin toukukuu on hellinyt meitä yllättävällä lämmöllä. Kesäinen ilma tuli tänne pohjoiseen tavallista aiemmin ja siitä olemme nauttineet. 

Viime lauantaina ajelimme mökille ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Hiukan mietitytti, millaista jälkeä talven tykkylumet on mökin ympäristössä tehnyt. Paikoinhan jälki on ollut ikävää katsottavaa, kuten esim. lehdissä on kerrottu..

 Lähin merkki runsaista tykyistä oli tämä kaatunut pyykkiteline pihassamme. Onneksi mies sai sen oiottua ja taas se palvelee.

Katkenneita ja vinoon vääntyneitä puita oli jo ihan pihapiirissäkin ja lisää löytyi kauempaa, mutta ei onneksi suurta määrää.

Liiterin nurkalta pellolle päin jo ihan siistiä.

Tuuli on tuiverrellut monena päivänä, tänään erityisesti.

Ensimmäinen metsäkurjenpolven kukka avautui tänään. Nuppuja on lupaavasti, joten lisääkin on odotettacissa kuten kaikissa muissakin kukissa, joita luonto meille tarjoaa täällä. 

Kuusikin kasvattaa versojaan runsaiden naavatupsujen  ympärille.

Mustikka kukkii pathaillaan.

Kesän tuntua

Ollaan jo yli viikon saatu nauttia kesäisen lämpimästä säästä. Se ei ole tavallista täällä Oulun kupeessa vielä toukokuussa, siksi olen ollut erityisen ilahtunut lämmöstä ja auringosta. Ihan hellelukemiakin on ollut. Ja kesän tulo etenee hyvää vauhtia. Katsastetaanpa, miltä täällä näyttää.

Keittiön ikkunasta näemme mantykangasta ja lähimmän linnunpöntön.

Seuraavaksi lähin pönttö onkin koivussa, sekin mieheni laittama ja huoltama vaikka onkin jo oman tontin ulkopuolella kunnan alueella. Koivun lehdet eivät ole vielä aivan täydessä koossaan, mutta pian päästään kylpemään uudella vastalla.

Pihapihlajankin lehdet kasvavat vielä, kukan nuppujakaan ei näkynyt.

Uusia naapureitakin ollaan saatu aivan lähietäisyydelle. 

Oiskohan tämä hyvä asunto? Sisätilojen pitää olla mukavat, että lapsukaiset kasvavat ja viihtyvät hyvin.

Kun rouva on antanut hyväksynnän, niin sitten vaan töihin tupaa sisustamaan.

Vähän ahtaalta tuntuu oviaukko näin pitkän risun kanssa, mutta yrittämättä ei mikään valmistu. Voin jo nyt tätä kirjoittaessani kertoa, että taisi onnistua lopultakin, vaikka kuvassa oleva risu meni aika pieneksi ennen kuin se oli sisällä.

Scillat omenapuun alla alkavat olla jo ylikukkineita

Vuorenkilpi upeimmillaan

Ja tämä pieni orvokki ilahduttaa minua erityisesti. Nämä siemenistä sinne tänne kasvat pikkuorvokit ovat niin söpöjä. (Kuva vaan on valitettavasti epätarkka.)