lauantai 14. marraskuuta 2015
torstai 8. lokakuuta 2015
Kuurankukkia ja jäätä
Meitä on hemmoteltu ihanilla aurinkoisilla päivillä jo muutaman päivän ajan. Päivisin on muutama lämpöaste ja yöllä pakkkasta. Tänään aamulla heti kuuden jälkeen näytti mittari -7.1.
Rännin alla olevaan vesisaaviin oli tullut kaunis jääpinta.
Maassa aamuisin kuuraa, mutta sulaa auringonpaisteessa pian pois.
Ja näin kävi edellisen postauksen upeille orvokeille. Yksi sopiva pakkasyö riittää senkin nitistämiseen.
Ilmatieteenlaitos lupaa samanlaista säätä jatkossakin.
sunnuntai 4. lokakuuta 2015
Talvea odotellessa
Syksy on ollut lämmin ja sateinen, ei yhtään pakkasyötäkään näillä seuduin. Lapissa on kuitenkin paikoin saatu jo ensilumi, mm. Ylläksellä.
Mutta nyt on ennustettu ensi viikolle meillekin pakkasöitä, joten talvi se on kuitenkin tulossa. Siksipä korjasin pihalta pois kesäkukkien rippeet, ei niistä enää iloa ole ollutkaan pitkään aikaan, kunhan ovat vain olla jököttäneet odottamassa kompostiin pääsyä.
Joku sentään kukkii edelleen komeasti, ei merkkiäkään syksystä. Nimittäin tämä orvokki kompostikehikon raossa. Se on siihen ihan omia aikojaan kasvanut, mistä lie siemenen saanut. On kukkinut siinä kai ainakin pari kuukautta.
Samaisen kehikon toisella laidalla on vetreä orvokin alku, mutta hiukan liian myöhään kasvun loittanut.
Amppelissa lobelioitten kanssa ollut pelargonia piti kukintatauon loppukesästä ja nyt taas kukkii komeasti. Siksipä se pääsi sisälle vaikka lobeliat siitä vierestä menivät kompostiin. Keittiön pöydälle toin, mutta voi olla, että päätyy johonkin muualle tuoksunsa takia. Missähän tuon saisi talvehtimaan, että voisi kokeilla kukittaa ensi kesänäkin sitä. Ei ole sitä maakellaria.
tiistai 29. syyskuuta 2015
maanantai 31. elokuuta 2015
Kesä päättyy mustarastaiden vierailuun
Jo pari viikkoa - vai ylikin - ollaan saatu nauttia kesän lämpimistä päivistä. Ei sentäään hellettä ole ollut, mutta lyhythihaisessa puserossa on tarennut ulkona. Tänäänkin iltapäivällä oli varjossa yli +18 ja aurinko paistoi melkein pilvettömältä taivaalta.
Keväällä vieraili pihallamme ensimmäisen kerran mustarastas, naaras kai, yksinään. Liekö sen pesue lennähtänyt muiden rastaiden ja peippojen parvessa tänään takapihallemme.
Tarkemman katselun perusteella olenkin päätynyt siihen, että nämä ovatkin kottaraisia.
Ainakin 6-7 lintua niitä oli ja vilkkaasti liikehtien hakivat syötävää. Vanha sienikin näytti kelpaavan hyvin. Muita rastaita ja peippoja on parvina käynyt ennenkin, mutta mustarastaat ovat näyttäytyneet meille vain tänä suvena.
tiistai 11. elokuuta 2015
Kesä jatkuu vielä
Pian on kesä takana päin eikä kunnon lämpimiä aurinkoisia ja sateettomia päiviä ole ollut kuin pari kolme. Ei ole liioittelua sanoa, että liki joka päivä on satanut jos ei aamulla, niin sitten illalla. Ja koleaa on ollut. Vain parina kolmena päivänä olen tarennut lyhythihaisella T-paidalla ja hameella ulkona, minä, joka olen lämminverinen.
Jotain hyötyä runsaista sateista on, kun kukat kukkivat kuivemmillakin paikoilla ja viileyden takia kukinta kestää niillä tavallista pitempään.
Amppelikukatkin pärjäävät paremmin, kun ei aurinko porota niihin liikaa.
Sisällä maljakossa kai jo kuukauden viihtyneet krysanteemin oksat ovat edelleen kohtuullisessa kukassa ja yllättäen ovat alkanaeet kasvattaa juuria.
Mutta vielä kesä jatkuu kuten otsikossa toteankin. Tänään on mittarissa jopa +22.6, tosin aurinkoa ei näy mutta eipä ole vielä satanutkaan.
sunnuntai 9. elokuuta 2015
Muutamia päiviä mökillä
Haukijärvellä verkkoja kokemassa. Ahti on ollut tänä kesänä kovin kitsassti antanut saalita meille. Tälläkin mökkikäynnillä pidettiin neljää verkkoa kolmena yönä vedessä, mutta vain keskimmäisenä päivänä saatiin saalista, kaksi siikaa.
Hillojakaan ei luultavasti ole kovin paljon, muutama marja syötiin majavan patoa etsiskellessä ja Voitto poimi "tiedustelureissullaan" vajaan ½ litraa. Mustikoita näyttää sentään tulevan kohtalaisen hyvin, mutta eivät ole vielä kunnolla kypsiä.
Kantarelleja alkaa nousta tuttuihin paikkoihin ja onpa niitä löytynyt lisääkin.

Entäs nämä sitten, jotka löytyivät risujen polttopaikan viereisten nuorten kuusien alta. Hattivatteja vai!?!
Vieri vieressä ohuita puikkoja. Eipä muistettu kumpikaan noita nähdyn aiemmin. Ja näitä on muuten varmaan ainakin kymmenen kuuse alla.
Vasta kotona löytyi LuontoPortin avulla nimi näille purppuranuijakkaille.
Lopuksi vielä mainio käyttöidea tupakantumpeille. Meidän huussissa oli jatkuvasti hiiren - vai myyränkö - papanoita pitkin lattiaa. Jostakin luin, että ne inhoavat tupakan hajua, joten keräsin kotoa Seppo-veljeni natsat tuhkiksesta ja vein parempaan käyttöön. Ja usko tai älä, ne tehoavat. Tumpit vaan kippoon ja siihen hiukan vettä. Vettä olen lorauttanut hiukan lisääkin, kun entinen on haihtunut.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




















